tiistai 13. syyskuuta 2011

Kahvion arkea

Olen aina sillointällöin käynyt eräässä opiskelijoiden suosimassa kahvilassa. Useimmiten kahvion meininki suorastaan hirvittää. Ärsyttävän äänen omaavat lehmät ammuvat helvetin kovaan ääneen ja huutavat kilpaa toistensa päälle. Yritä siinä sitten keskittyä oppikirjaan ja sen tehtäviin, jotka ovat muutenkin helvetin vaikeita. Jopa lasten pallomerellä varustetussa hesburgerissa on rauhallisempaa, kuin tässä hienossa kahviossa. Oudolta tuntuu myös se, ettei nämä aikuiset ihmiset osaa viedä edes roskiaan roskakoriin. Luulisi, että jos jaksaa kantaa täyden pahvimukin kahvia pöytään, niin jaksaisi viedä tyhjän pahvimukin roskiin. Syynä täytyy olla laiskuus ja tyhmyys, samasta syystä he varmaankin jättävät perseensä pyyhkimättä istunnon jälkeen.

Perinteisesti vähintään kerran tunnissa joku runkkari valittaa kahvion hinnoista ostamisen ohella. Menisi helvetti lähimpään kioskiin, pizzeriaan tai kauppaan. Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos hinnat eivät miellytä. Halvin ja helpoin vaihtoehto olisi tietenkin vetää naru kaulaan ja toinen pää sillankaiteeseen, mutta eihän tällaiset ihmiset tajua sitä tehdä. Kerran eräs nainen vaihtoi vauvansa vaipat keskellä kahvilaa.   Mitä helvettiä sen ämmän päässä mahtoi pyöriä? Siinä kun toiset yrittävät nauttia kahvista ja sämpylästä, niin tämä vatipää rupeaa avaamaan paskaa täynnä olevaa vaippaa ja kahvila täyttyy kuoleman hajusta. Mieleen jäikin lähinnä, että jos lapsella on noin saatanan tyhmä äiti, niin mitähän tästä lapsesta mahtaa tulla?

Ja tällaisissa ihmisissä on sitten suomen tulevaisuus, ei jumalauta. Kyseisen kahvion työntekijöitä käy kyllä sääliksi, koska asiakaskunta tuntuu lähes kokonaan koostuvan kovanluokan idiooteista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti