keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Lisää joukkoliikenteestä

Tänään tuli taas heti aamusta mietittyä, että miksi helvetissä käytän näitä paskoja julkisia. Kyytiin tuli jälleen pakolainen, joka soitti jotain musiikkia kerjätäkseen rahaa. Tälläkertaa touhu oli mennyt entistä laiskemmaksi, koska tämä mutiainen soitti sitä musiikkiaan ainoastaan suoraan soittimesta. Jälleen näytöksen päätteeksi jälkeenjääneet helsinkiläiset kaivoivat tälle parasiittipaskiaiselle taskuistaan rahaa. Olisi tehnyt kovasti mieli uhata vieressä istuvaa maailmanparantajaa turpasaunalla, mikäli ei laita kolikoitaan takaisin taskuun. Voiko vittu tyhmempiä ihmisiä enää olla?

Tämän lisäksi muistui vielä mieleeni sellaiset ihmiset, jotka puhuvat kovaan ääneen puhelimessa esimerkiksi junassa. Ei perkele, voisiko tämän typeryyden jotenkin kieltää? Ei ihan oikeasti kiinnosta kuunnella jonkun pissislutkan viikonloppukertomuksia heti aamusta, pitäisi turpansa kiinni ja työntäisi sen puhelimensa perseeseensä. Ainoastaan voiton tästäkin tyhmyydestä vie ihmiset, jotka puhuvat puhelimessa metrossa. Siinävaiheessa kun metro sukeltaa sörnäisissä maan alle, alkaa kiekuminen: "HalooHaloo!". Eikö aikuinen ihminen tajua, että se vitun kenttä menee aika todennäköisesti poikki tällaisessa tilanteessa? No ei vissiin, sen takiahan se jälkeenjäänyt paskapää meneekin mäkkiin töihin.

Sitten on hienoja epäsosiaalisia pikku apinoita, joiden mielestä on täysin mahdotonta istua jonkun muun vieressä julkisissa. Vaikka olisi kuinka täyttä, niin tämä vatipää ei tajua ottaa sitä laukkuaan pois viereiseltä penkiltä. Yleensä kyseessä on joku itseään muita parempana pitävä snobirunkkari, joka ei ole koskaan saanut munaa. Tällaiseen tilanteeseen auttaa yleensä se, että hyppää perseelleen siihen laukun päälle. Silloin, kun esimerkiksi matkapuhelimesta kuuluu poks, tämä sosiaalisesti syrjäytynyt ihminen yleensä ymmärtää tilanteen viimeistään ja lopettaa naurettavan toimintansa. Eihän siinä mitään, jos ihminen maksaa siitä laukunpaikasta lipun hinnan, mutta kun eihän se saatana näin ole. No, tässävaiheessa kun se sosiaalisestisyrjäytynyt mulkku on kirjaimellisesti selkä seinää vasten ja olisi aika poistua bussista, niin eihän se onneton paska osaa avata suutaan. Yleensä yrittävät vain röyhkeästi nousta ylös olettaen, että väistäisin. Täysin väärä oletus, sillä yleensä pokkana vain tuijotan ikkunasta ulos. Seuraavaksi tämä sitten yrittää jotain säälittävää "kröhöm, jäisin tässä pois". Tähän on sitten hyvä vastata vaikkapa, että "sepä mielenkiintoista". Siinähän menee kusimulkku pysäkkinsä ohi, mikäli ei osaa reilusti sanoa vaikkapa vain "anteeksi" silloin, kun häiritsee toista poistumalla paikaltaan. Ei luulisi olevan niin vaikea kynnys, mutta helsinkiläisethän ovat tunnetusti aivan perseestä. Kerran eräs lehmä ei osannut sanoa yhtään mitään, joten hän kiipesi minun yli. Siis mitä helvettiä, olisi läskiperse voinut ryömiä mieluummin penkin ali, kuin vyöryttänyt niitä pikaruokakilojaan mun syliin.

Ja päivän paras oli rouva, jonka piti tunkea aivan täyteen bussiin. Bussi oli siis etuovea myöten lapattu täyteen ihmisiä, olimme kuin kalat akvaariossa. Tämän rouvan takia joku ei enää mahtunut bussin kyytiin, vaan joutui odottamaan seuraavaa. Kyllä nousi kyrpä otsaan samantien, kun tämä runkkariläski keksi painaa stop-nappulaa heti seuraavan pysäkin jälkeen. Matkaa oli ehkä 300m, eikä olisi todellakaan tehnyt pahaa tuollaiselle turvonneelle perseelle kävellä tuota matkaa. Mutta ehkäpä hän oli kitsas juutalainen ja pelkäsi, että kalorit palavat pois ja menevät näinollen hukkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti